Muovituotteille on useita erilaisia valmistusmenetelmiä, joita Suomessa käytetään tavalla tai toisella kaikkia.

Ekstruusio

Ekstruusio eli suulakepuristus on työstömenetelmä, jossa kuuma muovi työnnetään muotoillun suulakkeen läpi. Se, mitä suulakkeessa ja sen jälkeen tapahtuu määrittää ekstruusiotyypin. Ekstruusiotyyppejä ovat mm. puhalluskalvo-, tasokalvo-, levy-, putki-, profiili-, letku- ja kaapeliekstuusio.

Esimerkiksi putket ja erilaiset profiilit on valmistettu ekstruusio-menetelmällä. Ekstruusiopäällystysmenetelmällä voidaan erilaisia materiaaleja kuten ruoka- ja juomasäiliöitä päällystää muovilla.

Puhalluskalvoekstruusio

Puhalluskalvoekstruusiossa sula muovi puristetaan renkaan muotoisen suuttimen läpi. Muovi paisuu puhalletun ilman vaikutuksesta ohutseinäiseksi letkuksi, jota voidaan jatkotyöstää. Esimerkiksi muovipussit ja kalvot valmistetaan näin.

Puhallusmuovaus

Puhallusmuovauksessa muoviaihio kuumennetaan ja suljetaan muottiin. Sula muovi puhalletaan kevyellä paineella muotin reunoille, jolloin saadaan sisältä ontto kappale. Menetelmällä valmistetaan mm. pulloja, kannuja ja säiliöitä. Yleisin käytettävä materiaali on PE-HD.

Rotaatiovalu

Rotaatiovalussa muovipulveri tai -tahna kuumennetaan suljetussa muotissa. Muottia pyöritetään kunnes sen seinämät ovat peittyneet tasaisella muovikerroksella. Menetelmällä voidaan valmistaa isot, ontot kappaleet kuten roskakorit, polttoainesäiliöt ja erilaiset lieriöt. Rotaatiovalulla valmistetaan saman tyyppisiä tuotteita kuin puhallusmuovaamalla.

Kalanterointi

Kalanterointi on tuotantomenetelmä, jossa kuumennettu muovi syötetään telan väliin. Telat puristavat muovin ohueksi levyksi. Kalanteroituja tuotteita ovat erilaiset päällysteet, vahakankaat, laatat, paneelit ja pinnoitteet.

Ruiskuvalu

Ruiskuvalu on yleisin muovien työstömenetelmä, se on myös vanhimpia sulatyöstömenetelmiä. Työstömenetelmä on nykyään kehittynyt moniksi erilaisiksi tekniikoiksi, joilla voidaan valmistaa monimuotoisia ja erilaisia materiaaleja sisältäviä ruiskuvalukappaleita. Ruiskuvalussa käytettävä muotti jäähdytysjärjestelmineen on usein monimutkainen ja sen valmistaminen vie aikaa ja rahaa. Ruiskuvalussa muovi kuumennetaan ja sekoitetaan. Sula muovi suihkutetaan paineella suljettuun muottiin (tästä nimi ruiskuvalu). Massa jäähdytetään ja lopulta muotti avataan ja tuote työnnetään muotista ulos. Esimerkiksi kännykän kuoret, autojen valot, hammaspyörät ja ämpärit valmistetaan ruiskuvalamalla.

Tyhjiömuovaus ja lämpömuovaus

Tyhjiö- ja lämpömuovaus vaatii muotin, jonka valmistaminen on selvästi halvempaa kuin ruiskuvalussa käytettävä muotti. Lämpömuovauksessa muovilevy asetetaan muottiin, jossa se lämmön ja paineen avulla painetaan muottia vastaan. Tyhjiömuovauksessa taas lämmennyt muovilevy imaistaan alipaineen avulla muotin pinnan muotoiseksi.
Muovattua kappaletta jatkotyöstetään usein edelleen esimerkiksi leikkaamalla. Esimerkiksi kattokuvut, vitriinit, mikroruokapakkaukset, kertakäyttömukit voidaan valmistaa lämpömuovauksella.

3D-tulostus

Uusin muoviesineiden valmistusmenetelmä on 3D-tulostus. Tuotteen malli tehdään tietokoneella. Tulostusmateriaali – jauhe tai nauha (filamentit) johdetaan tulostimen tulostuspäähän, joka joko liuottaa materiaalin nesteeseen tai sulattaa sen. Tämän jälkeen tulostin suihkuttaa materiaalin tulostinalustalle ohuina kerroksina ja tekee mallin esineeksi. Muovien lisäksi tulostimissa käytetään materiaaleina esimerkiksi metallia, keraamia ja lasia.

Lujitemuovien yleisimmät valmistusmenetelmät

Kuiduilla vahvistetuilla muoveilla – lujitemuovituotteilla, on omat valmistusmenetelmänsä. Lujitemuovien valmistusmenetelmiä ovat mm. laminointi, puristustusmenetelmä, injektointi sekä suulakepuritus.

Muovien lastuava työstö

Muovien lastuavaa työstöä voidaan suorittaa tavallisilla puun ja metallien työstökoneilla, mutta erityisesti muovia varten valmistetut koneet ovat yleistyneet muovin työstämiseen erikoistuneissa koneistamoissa. Muovia työstäessä tulee ottaa huomioon muovien ominaisuudet, jotka muuttavat ”perinteisiä” työtapoja. Työstettäessä on käytettävä korkeita kierroslukuja ja terien on oltava nopean kulumisen vuoksi kovametallia. Terät eivät myöskään saa kuumentua liikaa muovien pehmenemisen ja sulamisen vuoksi.
Muovien työstötapoja ovat mm. jyrsintä, sahaus, laser- ja vesileikkaus, höyläys, sorvaus ja poraus.

Jyrsintää käytetään muovin työstössä, kun halutaan nopeasti erilaiset urat ja kuviot muovin pintaan. Jyrsinnässä käytettään usein tietokonemallinnuksen avulla ohjelmoituja CNC-työstökeskuksia Niillä voidaan tehdä myös alajyrsintätöitä.

Sahaus soveltuu lähes kaikille muoveille. Sahauksessa huomioitavaa on, että sahattavan levyn paksuus tulee olla tarpeeksi suuri, jottei sahattava reuna rispaannu. Optisten muovien sahauspinta jää usein sameaksi, joka voidaan hiomalla jatkotyöstää kirkkaaksi. Sahaukseen soveltuvat sekä pyörö- että vannesaha.

Laser- ja vesisuihkuleikkaus aikaansaavat siistin ja tarkan leikkausjäljen. Laserleikkaus on nopein tapa leikata muovia, mutta se ei sovellu kaikille muoveille. Sen sijaan vesileikkaus sopii kaikille muovityypeille ja paksuille levyille.