Mikä muovi soveltuu tiettyyn putkistoon?
Eri muovimateriaalit poikkeavat toisistaan lämpötilankeston, kemikaalien keston ja paineenkeston osalta.
Kemikaalien kesto
Yleisesti voidaan sanoa, että muovit kestävät erittäin hyvin eri kemikaaleja ja korroosiota. Jos puhutaan melko pienistä pitoisuuksista happoja, emäksiä tai liuottimia, niin yleisesti ottaen muoviputkistot kestävät ne mennen tullen. Kuitenkin tarkka kemiallinen kesto vaihtelee eri muovien välillä ja tulee aina selvittää tapauskohtaisesti. Mitä kemikaaleja putkistossa kulkee, mikä on konsentraatio ja lämpötila?
Lämpötilankesto
Eri muovit kestävät hyvin eri tavoin eri lämpötiloja. Yleisesti muovien lämmönkesto on huomattavasti alhaisempi, kuin metallien – mutta käytännössä usein täysin riittävä monissa käyttökohteissa.
Osa muoveista ei kestä pakkasta ja korkeimmat sallitut lämpötilat ovat vain +60°C, kun taas joidenkin muovien lämpötilankesto alkaa lähes absoluuttisesta nollasta ja päätyy noin +260°C aseeseen.
Paineenkesto
Muoviputkistoissa seinämävahvuus / paineluokka määräytyy SDR-luvun mukaisesti. SDR on suhdeluku: SDR = putken ulkohalkaisija / seinämän vahvuus. Eri muoveissa eri SDR-luvut antavat toivotun paineluokan. Eli eri muovilaaduilla käytetään eri seinämävahvuuksia, jotta saavutetaan haluttu paineenkesto. Muoviputkien paineenkesto pienenee aina lämpötilan noustessa (muovi ”pehmenee” eri tavoin, kuin metalliputket).
Yleisesti putkistojen valmistajat käyttävät standardoituja mittoja putkien ja putkenosien valmistuksessa (keskenään samoja SDR-lukuja) ja putkiston valinta on yksinkertaista, kun haluttu paineenkesto on määritelty halutussa lämpötilassa. Taulukot eri SDR-luokkien paineenkestolle eri lämpötiloissa on saatavilla valmistajien sivuilta.
Kun suunnittelet muovista putkistoa
Selvitä putkiston lähtötiedot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman hyvin. Tärkeimmät muuttujat ovat: media/kemikaalit (mitä putkessa kulkee), lämpötila ja käyttöpaine. Putkiston ulkoinen ympäristö vaikuttaa luonnollisesti myös: lämpötila, korroosiolähteet / auringon paiste (UV-säteily) jne.
Pääkriteerit valinnassa
- Media / kemiallinen kestävyys
- Eri muoveilla on erilaiset kemialliset kestot – tarkista tilanne aina tapauskohtaisesti
- Selvitä mahdollisimman tarkkaan mitä kemikaaleja / mitä aineita putkistossa kulkee
- Kemiallisia kestävyystaulukoita on eri valmistajien sivuilla – linkkejä myös Plasthousen sivuilla
- Taulukot ovat aina vain suuntaa antavia, mutta niiden avulla pääsee hyvin käsitykseen vaihtoehdoista
- Lämpötila ja käyttöpaine
- Mikä on käyttölämpötila putkistolle? Mitkä ovat vaihtelut lämpötilassa eri aikoina / eri prosessin vaiheissa?
- Mikä on putkiston suurin käyttöpaine (vastaavasti alipaine)?
- Muoviputkien standardi SDR-luokittelu (ulkohalkaisija / seinämänpaksuus) antaa tiedon paineluokasta / paineen keston vedelle +20oC asteessa ja paineenkesto pienenee lämpötilan noustessa. Osa muoveista ei kestä pakkasta lainkaan.
- Taulukoita paineenkestosta eri lämpötiloissa antavat eri putkistojen valmistajat (tietty muovi ja tietty SDR-luku)
Mikä putkisto?
- Kemiallinen kesto ja käyttölämpötila määrittävät ne muovilaadut/muovit, jotka soveltuvat kohteeseen
- Putkiston paineluokka / SDR-luku, määräytyy lämpötilan ja käyttöpaineen mukaisesti per muovilaatu
- Halutessasi Plasthouse antaa sitovan suosituksen ja käyttöikäarvion
- Kiinteät liitokset eri muovilaaduille tehdään joko liimaamalla (PVC ja C-PVC) tai hitsaamalla (muut muovilaadut). Puskuhitsaus: kuumaelementtinä sähkövastuksellinen peili tai IR (infrapuna), sähkömuhvihitsaus tai muhvihitsaus – kaikki liitostavat antavat oikein tehtyinä varman ja kestävän liitoksen, jonka lujuus on käytännössä perusaineen tasolla.
- Jos kyseessä on kemikaaliputkisto, on Tukesin oppaan mukaisesti hitsaajien pätevyys todennettava SFS-EN 13067 mukaisesti: PED1-luokassa yrityksen sisäisenä pätevyytenä tai korkeammissa PED-luokissa kolmannen osapuolen (tarkastuslaitos) toimesta
Kirjoittaja Martti Luhtalalla on yli 10 vuoden kokemus muovien saralta niin jakelu- kuin laiterakennusyrityksistä. Viimeiset vuodet Martti on seurannut muovialan keskustelua liikkeenjohdon konsulttina omassa yrityksessään Haastava Consulting Oy:ssä.